maanantai 18. toukokuuta 2015

Suomi kuvina

Työ tehdään ryhmätyönä.


1. Valitkaa ryhmällenne aihe.
2. Laatikaa aiheestanne ajatuskartta.

- miettikää, millaisia kuvia, tekstejä ja äänitteitä (esim. musiikkia) haluatte aiheeseen liittää:

Kuvat voi ottaa itse tai esim. piirtää tai maalata, tai ne voi etsiä internetin vapaista kuvapankeista.
Muista tekijänoikeudet.

Tekstit voivat olla tietotekstiä, pieniä tarinoita, runoja jne.
Muista tekijänoikeudet.

-------

3. Tehkää kohtaussuunnitelmat. Videossa on hyvä olla 3-5 kohtausta.
- valitkaa kohtaukseen sopiva kuvamateriaali
- laatikaa kohtaukseen sopiva teksti,
  joka joko luetaan äänitiedostoksi tai laitetaan tesktinä videoon.
. valitkaa esitykseen sopiva musiikki (esim. jamendo)
------

4. Aloittakaa tekstien, kuvien ja musiikin valitseminen
5. Äänittäkää tekstiedostot
6. Liittäkää materiaali elokuvatyökaluun

---
7. Editoikaa elokuva valmiiksi ja muuttakaa se elokuvatiedostoksi.
8. Esittäkää video.

keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

Dokumenttiprojekti

Työ tehdään ryhmätyönä.


1. Valitkaa ryhmällenne aihe.
2. Laatikaa aiheestanne ajatuskartta.
3. Listatkaa, missä järjestyksessä aiotte asioita dokumentissanne käsitellä.

Vinkkejä: Aiheen valinta
Vinkkejä: Tee havaintoja 
----

4. Tehkää työnjako ja alkakaa etsiä materiaalia dokumenttiinne.
    Luokaa OneDriveen yhteinen kansio, jonne kokoatte kaiken materiaalin.
5. Tehkää (alustava) kuvakäsikirjoitus dokumentista

Vinkkejä: Kuvakäsikirjoitus

-----

5. Suunnitelkaa kuvausmateriaalin hankinta:
- millaista materiaalia tarvitsette?
- millaisia haastattelupätkiä tarvitsette?
- millaisia taustakuvia ja kuvitusmateriaalia tarvitsette?
- täytyykö osa materiaalista äänittää erilliselle ääniraidalle?

 Sopikaa, missä käytte kuvaamassa.
    Käykää katsomassa kuvauspaikkoja.

Vinkkejä: Turvallinen kuvarakenne
Vinkkejä: Elokuvan kuvasommittelu

HUOM. Jos aiotte julkaista elokuvan netissä, teidän pitää huolehtia siitä, että teillä on kaikkeen materiaaliin lupa! Ottakaa siis selvää tekijänoikeusasioista!

---

6. Tehkää kohtaussuunnitelmat

3-5 kohtausta on sopiva määrä.
Miettikää kohtauksittain:

- mitä kuvamateriaalia käytätte
- mitä tekstiä kohtaukseen tulee (äänitiedosto vai kirjoitettu teksti)
- mitä taustamusiikkia kohtaukseen tulee (jamendo)
 

------

7. Aloittakaa elokuvan editointi. Järjestäkää materiaalinne elokuvatyökaluun oikeassa järjestyksessä ja editoikaa materiaalinne elokuvaksi. Lisätkää tehosteita ja musiikkia.
8. Esittäkää valmis elokuvanne opettajalla ja luokalle.


keskiviikko 22. huhtikuuta 2015

Uusromantiikka

torstai 16. huhtikuuta 2015

Kalevala

Kalevala on Suomen kansalliseepos.
Elias Lönnrot kirjoitti ylös ensimmäisellä runonkeruumatkallaan Itä-Suomessa lähinnä kertovaa runoutta ja loitsuja. Lönnrot jatkoi 1830-luvulla runojen keruuta Vienan Karjalassa. Hän työskenteli tuolloin Kajaanissa lääkärinä, joten hän saattoi yhdistää työnsä ja kansarunousharrastuksensa.

Runokokous Väinämöisestä eli ns. Alku-Kalevala oli valmis jo vuonna 1833  mutta sitä ei julkaistu vielä tuolloin, sillä Lönnrot halusi lisätä siihen runoja. Hän kävi vielä yhdellä runonkeruumatkalla ja Kalevalan ensimmäisen versio julkaistiin vuonna 1935.

Lönnrot jatkoi runojen keruuta vielä Kalevalan ilmestymisen jälkeen. Hän alkoi työstää kokoelmaan uudelleen ja saadakseen aikaan yhtenäisen, juonellisen eepoksen, hän lisäili kokonaisia jaksoja ja muokkasi suurta osaa tekstiä. Hän piti itseeään yhtenä runonlaulajana ja käytti oikeuttaan saada järjestää runot oman mielensä mukaan. Uusi versio Kalevalasta ilmestyi vuonna 1849.


(Esitys on vielä kesken)




LINKKEJÄ

Elias Lönnrötin kirjeenvaihto 

Suomi 1600- ja 1700-luvuilla

Kristinusko saapuu Suomeen



Elämää keskiajan Suomessa 

Realismi

Kansallisromantiikan aikaan suomalaiset kirjailijat kuvailivat ihanteellisin sanan kääntein suomalaisia ihmisiä ja suomalaista luontoa. 1800-luvun lopulla alkoi teollistuminen ja ihmiset muuttivat maaseudulta kaupunkeihin.

Suomi muuttui vähitellen sääty-yhteiskunnasta luokkayhteiskunnaksi. Kaupunkien ja maaseutujen työväestö heräsi ajamaan omia etujaan. Kirjailijat ottivat teoksissaan kantaa työläisten, köyhälistön ja erityisesti esim. naisten asemaan yhteiskunnassa.

Tätä suuntausta kutsutaan kirjallisuudessa realismiksi.




Tutustu suomalaisiin realisteihin:

Minna Canth
Juhani Aho
Maria Jotuni

keskiviikko 18. helmikuuta 2015

Valistuksen ajasta kansallisromantiikkaan

Tiedon ja järjen aikakausi

1700-luvusta puhutaan valistuksen aikana, jolloin tiede, taide ja talous edistyivät.
Suomessa alettiin julkaista ensimmäisiä sanomalehtiä. Ensimmäinen suomalainen sanomalehti oli ruotsinkielinen, mutta vuonna 1775 alettiin julkaista Suomenkielisiä Tieto-Sanomia. Myös sanakirjoja ja tietokirjallisuutta julkaistiin.

Suomalaista identiteettiä etsimässä

Valistuksen ja järjen aikakauden jälkeen alettiin korostaa yksilöllisyyttä, mystiikka, luontoa ja voimakkaita tunteita. Tätä aikakautta kutsutaan romantiikan ajaksi. Myös oman maan historia ja kulttuuri alkoivat kiinnostaa ja Suomessakin koettiin tärkeäksi korostaa kansallista identiteettiä. Siksi Suomen kirjallisuudessa tätä jaksoa kutsutaan nimenomaan kansallisromantiikaksi.

Kansallisromantiikan merkittävimpiä nimiä olivat J.V. Snellman, J.L. Runeberg, Elias Lönnröt, ja Sakari Topelius.




 Runeberg: Saarijärven Paavo

 

Suomalaisia 1800-luvun naiskirjailijoita

Kirjallisuus ei ollut ainoastaan miesten keino ilmaista itseään. 1800-luvun Suomessa oli useita kirjoittavia naisia, jotka eivät ole saaneet samanlaista huomiota kuin miespuoliset kollegansa. Tunnetuin heistä lienee J.L. Runebergin vaimo Fredrika Runeberg.





Rehevää ja rehellistä kansankuvausta

Aleksis Kivi kirjoitti ensimmäisen suomenkielisen romaanin. Kiven tuotanto on osittain vielä kansallisromantiikan hengessä luotua, mutta siinä on jo ripaus realismia. Jukolan veljekset eivät edusta ainakaan teoksen alussa sankarillisia suomalaisia ja siksi se saikin ilmestyttyään melkoisenryöpytyksen osakseen. Kivi nostettiinkin kansalliskirjailijaksemme vasta kuolemansa jälkeen.


  1800-luvun Suomi kuvina

Runeberg kahdessa minuutissa