perjantai 16. toukokuuta 2014

TV

Sana televisio tulee kreikan kielestä (tele = kauko, visio = näky).
Radio toi maailman ihmisten koteihin 1920-luvulla, Suomessa radio tavoitti jo kolmanneksen väestöstä 1930-luvulla.

Televisiotekniikkaa oli kehitelty maailmalla jo 1920-luvulta lähtien. Ensimmäiset yleiset TV-lähetyksen tehtiin vuonna 1934 Saksassa. Aluksi TV-vastaanotin pystyi lähettämään vain mustavalkoista kuvaa, vaikka teoriassa ensimmäinen väritelevisiovastaanotin rakennettiin jo vuonna 1944.

Suomeen ensimmäiset televisiot tulivat vasta 1950-luvulla ja se yleistyi suomalaisissa kodeissa vasta seuraavalla vuosikymmenellä.

Nykyään TV-vastaanotin löytyy lähes jokaisesta suomalaisesta kotitaloudesta. Viime aikoina TV on saanut kilpailijan internetistä. Moni seuraakin TV-ohjelmia yksinomaan tietokoneruudulta tai mobiililaitteilta. Silti vieläkin moneen kotiin hankitaan iso taulu-TV, josta voidaan katsoa elokuvia tai pelata konsolipelejä.




Tehtävä:

Tee kanava-analyysi. Ohjeet löytyvät PP-esityksestä.
Jaa työsi oman luokkasi Padlet-seinällä.

8D
8J


Lisätietoa aiheesta:

Television kehitysnäkymät Suomessa

TV-mittaritutkimuksen tuloksia

Viestinnän historiaa

Sarjakuvat

Sarjakuvien piirtäminen on ikivanha perinne. Kivikautiset luolamaalaukset ja egyptiläisten värikkäät ihmisten ja jumalten elämästä kertovat seinämaalaukset hautaholveissa ovat esimerkkejä kuvien sarjallisuudesta. Puhekuplia kuvie yhteydessä on käytetty ensimmäisen kerran tiettävästi jo keskiajalla.

Nykymuotoinen sarjakuva syntyi 1800-luvun lopulla. Aluksi sarjakuvat olivat lähinnä viihdettä, mutta myöhemmin niissä käsiteltiin myös vakavampia aiheita.

Sarjakuvia julkaistaan strippeinä eli lyhyinä noin neljän ruudun strippeinä sanomalehdissa ja internetissä tai omina albumeinaan. Sarjakuvalla on tuhansia alatyyppejä.


Lähteet: http://mediametka.fi/opetusmateriaalit/muu-opetusmateriaali/sarjakuvat/

Tehtävät:

1. Käykää opettajan kanssa läpi sarjakuvan ilmaisukeinoja, historiaa ja lajityyppejä.

2. Valitse yksi sarjakuva-albumi, jonka luet.

3. Pyydä opettajalta sarjakuvatehtävämoniste, jonka liimaat kirjoitelmavihkoosi.

4. Kun olet täyttänyt monisteen, voit alkaa tehdä omaa sarjakuvaasi. Voit pyytää opettajalta valmiin strippipohjan tai voit piirtää oman pohjasi tyhjälle paperille. Paperia saat opettajalta

Muista käyttää eri kuvakokoja!

Linkki: Kuvakoot (Mediakompassi, YLE)

AMT


Linkkejä:

Kvaak.fi









tiistai 13. toukokuuta 2014

Juhlapuhe

Elämässä tulee eteen tilaisuuksia, joissa puhe on paikallaan. Isovanhempasi tai vanhempasi täyttävät pyöreitä vuosia, paras ystäväsi menee naimisiin tai sinut valitaan haastavaan työpaikkaan, jossa julkinen puhuminen kuuluu työnkuvaan.

Hyvä puhe on etukäteen valmisteltu, vaikka se saattaisikin kuulijoista tuntua spontaanilta. Mitä tottuneempi puhuja on, sitä enemmän hän voi luottaa siihen, että sanat asettuvat sopivasti, vaikka niitä kaikkia ei olisikaan kirjoitettu ylös. Tosin se on hyvä kirjoittaa itselleen ylös, sillä voihan olla, että syntymäpäiväsankari tai hääpari haluavat sen muistoksi, tai työpaikkasi tiedotusosasto julkaisee sen henkilöstölehdessään.

Juhlapuhe noudattaa seuraavaa kaavaa:

1. Puhuttelu
2. Historia (yhteisen menneisyyden muistelu)
3. Nykyisyys (mihin asti nyt on tultu)
4. Tulevaisuus (annetaan elämänohjeita tai ennustetaan tulevaisuutta)
5. Loppukevennys (joku hauska muisto, sanonta tai vitsi)
6. Onnentoivotus


Vinkkejä onnistuneeseen juhlapuheeseen löydät tästä ja tästä.

Kotilieden kattava tietoisku puheenpitäjälle

Onnittelupuheen runko löytyy tästä.


Tehtävä:

Valitse listasta yksi aihe puheellesi ja kirjoita se.

Voit tutustua tästä kirjoitettuun juhlapuheeseen.




maanantai 5. toukokuuta 2014

Medialukutaito

Medialukutaidolla tarkoitetaan kykyä katsoa, lukea ja ymmärtää erilaisia mediassa julkaistuja tekstejä ja kuvia. 

Hyvään medialukutaitoon kuuluu, että vastaanottaja eli lukija tai katsoja, pystyy arvioimaan, millaiselle kohderyhmälle viesti on tarkoitettu ja millaisilla keinoilla tuo kyseinen viesti pyrkii vaikuttamaan vastaanottajaan.

Vastaanottajan täytyy osata arvioida, millainen tekstilaji on kulloinkin kyseessä. Onko viestin tarkoitus myydä jotain tuotetta tai aatetta vai onko tarkoitus välittää mahdollisimman neutraalia tietoa jostakin asiasta?

Mediassa ja varsinki internetissä on paljon sellaista sisältöä, joka ei noudata journalismin pelisääntöjä. On olemassa sivustoja, joiden ulkoasu ei poikkea esim. sanomalehtien virallisista sivustoista. Lukijan on oltava erityisen tarkka, että hän osaa erottaa oikean uutisen näiden sivustojen julkaisemista kohu-uutisista.  Lue lisää: Uutista on helppo matkia.

Lähde: http://www.ifla.org/publications/node/11174?og=7407



Mediakompassi-sivustosta löytyy paljon hyödyllistä tietoa medialukutaidosta ja sen kehittämisestä.

Mediakompassi: medialukutaito

Videot voi katsoa täältä.


Tehtäviä:


1. Etsikää ryhmissä netistä vanhoja Pepsi- tai Coca Cola -mainoksia tietyltä aikakaudelta.
2. Kootkaa kuvat PP-esitykseksi ja julkaiskaa työnne Padletissa.
3. Laatikaa yhdestä mainoksesta yksityiskohtaisempi  mainosanalyysi:
- Mitä mainostetaan
- Mikä on kohderyhmä?
- Mistä kohderyhmän voi päätellä?

- Millaisista osista mainos rakentuu? (tekstit, kuvat, muodot, värit)
- Mihin huomio kiinnittyy ensiksi?

- Onko kysymyksessä tiedottava mainos vai onko mainoksen tarkoitus luoda mielikuvia?
- Millaisia arvoja mainos katsojalle välittää? Millaiset ihmiset mainoksen mukaan käyttävät tuotetta?

- Onko mainos sinusta onnistunut? Miksi?
- Vetoaako mainos sinuun? Alatko haluta tuotetta?


Padlet: 8D , 8J



Lisämateriaalia:

Katso myös tämä.

Kaikkea ei kannata uskoa. Lue lisää...

Linkkejä:

Valheenpaljastajat Yle media- ja digitaidot

Verkonvaltiaat

Sananvapaus ja sensuuri
Vain vähemmistö maailmasta pääsee internetiin
Huorittelijat 
Vain prosentti nuorista uskoo MV-lehden juttuja
Yhdeksän tyyppillisintä nettihuijausta
Faktabaari
Näin somehuhusta tulee "totta"

Heikko medialukutaito suurin turvallisuusuhka

Yle Perjantai haastatteli kiistellyn MV-lehden perustajaa

Kuvanlukutaito

Kuva voi valehdella enemmän kuin tuhat sanaa




Sanasto ja nimistö

Suomen kielen sanojen alkuperä

Suomen kieli kuuluu suomalais-ugrilaiseen kieliperheeseen. Suomen kielen vanhin sanasto on peräisin suomalais-urgilaisesta kantakielestä. Tämän voi päätellä siitä, että suomen kielessä ja sen kaukaisessa sukukielessä unkarissa on sanoja, joiden alkuperä on sama. Tällaisia sanoja ovat esim. käsi ja vesi (unkarissa kezi ja viz).

Kielissä on monenlaista sanastoa. Omaperäiseksi sanastoksi sanotaan niitä sanoja, joita ei ole lainattu mistään toisesta kielestä. Suomen kielessä tällaisia omaperäisia sanoja ovat lähes kaikki jokapäiväiseen elämään liittyvä sanasto. Omaperäisiä sanojamme ovat esim. käsi, pää, silmä ja sydän. Myös verbit nähdä, kuulla, elää, mennä ja tuntea ovat vanhoja suomalais-ugrilaisia sanoja.

Aikojen saatossa suomalaisten kantaisät ovat eläneet ja käyneet kauppaa muiden kansojen kanssa. Samalla suomalaiset ovat saaneet vaikutteita ja myös sanoja niltä kauppakumppaneiltaan. Siksi suomen kielessä on paljon vanhaa, omaperäisiltä sanoilta kuulostavaa sanasto, joka on lainattu mm. germaanisista, slaavilaisista ja balttilaisista kielistä. Voit lukea aiheesta lisää esim. tästä.

Uusimmat lainasanat on helppo tunnistaa. Ne ovat yleensä lainasanoja ruotsin tai englannin kielestä kuten bussi, pankki tai insinööri.

Nimistö

Paikannimien selvittäminen on kiehtovaa. Oletko koskaan miettinyt, mistä esim. kaupungit ovat saaneet nimensä? Entäpä oman kotipaikkakuntasi nimistö? Miten se on saanut alkunsa? 

Suomalaisten paikannimien tutkimus on aloitettu 1800-luvun lopulla. Voit lukea aiheesta lisää esim. tästä.  

Suomalaisten sukunimien historia on aika lyhyt. 1800-luvulla kaikilla ei ollut varsinaista sukunimeä, vaan sellaisena käytettiin useimmiten kotitalon nimeä. Kirkonkirjoissakin ihmisten etunimen lisäksi mainittiin ns. isännimi esim. Pekka Matinpoika. 

Aivan kuten sanastossakin, myös etunimistä osa on omaperäisiä nimiä ja osa lainattu muista kielistä. Tiedätkö, mikä on sinun oman nimesi historia? Mistä etunimesi on peräisin? Miksi olet saanut vanhemmiltasi juuri tuon nimen? Entäpä mistä sukunimesi on peräisin? Kuinka yleisiä etu- ja sukunimesi ovat?

Tehtävä (plussatyö):

Tee selvitys omasta etu- ja sukunimestä esim. PP-esityksenä.
Katso ohjeet alta.


Liitä työsi Padlett-seinälle.




Otti oikean sukunimen. Tietoa sukunimistä

Nimet kertovat historiasta